Islannin jäätiköt: täydellinen opas

Islannin jäätiköillä luonnon mahtava voima ja valtava koko tulevat lähelle aivan eri tavalla kuin missään muualla.

Jäätiköiden äärimmäisen karut maisemat ja kiehtovat muodot houkuttelevat vuosittain tuhansia vierailijoita ympäri maailmaa todistamaan jäätiköiden ja jäämuodostelmien henkeäsalpaavaa laajuutta ja kauneutta.

Jäätikkö muodostuu, kun lumi pakkautuu kerroksiksi satojen vuosien aikana siten, että alimmat kerrokset puristuvat jääksi paineen noustessa. Jään valtava paino, painovoima ja sulamisvesi saavat jäätikön virtaamaan hitaasti alamäkeen aina parista sentistä muutamaan kymmeneen senttiin päivässä. 

Olet ehkä kuullut Islannin kuuluisimmista jäätiköistä, joita ovat mm. Vatnajökull (maan suurin lakijäätikkö) ja Eyjafjallajökull. Jälkimmäinen hieman vaikeasti lausuttava jäätikkö ja kerrostulivuori tunnetaan purkauksesta, joka pysäytti maailmanlaajuisen lentoliikenteen vuonna 2010.

Islannissa on kuitenkin paljon muitakin jäätiköitä ja jäätiköiden muodostamia luontokohteita, kuten järviä, jokia ja laguuneja, jotka ovat yhtä vaikuttavia kuin mahtavat jäätiköt itse.

Tutustu Islannin jäätiköiden kauneuteen, monimuotoisuuteen ja kiehtoviin ominaisuuksiin ennen matkaasi tulen ja jään maahan ja katso, miten saat mahdollisimman paljon irti jäätikköretkistä.

Islannissa on noin 269 jäätikköä, jotka kattavat noin 10 % maan kokonaispinta-alasta. Jäätiköt vaihtelevat muodoltaan ja kooltaan, ja ne voivat muodostua eri tavoin. Islannista löytyy niin topografialtaan tasaisia lakijäätiköitä kuin jokia muistuttavia laaksojäätiköitä.

Islannin jäätikkömaisemaan kuuluu paljon muutakin kuin lakijäätiköitä ja jäätikkökielekkeitä. Erilaisten jäämuodostelmien kirjo on hämmästyttävä, ja jääpeitteet voivat sekä muovata maisemaa että seurailla sen muotoja.

On hyödyllistä tuntea eri jäätikkötyypit, jotta voit halutessasi kokea mahdollisimman monta erilaista jäätikkökohdetta ja nähtävyyttä matkallasi Islannissa. Erilaisia jäätiköitä ovat:

• Vuoristojäätiköt: nämä jäätiköt koostuvat lumesta ja jäästä ja muodostuvat korkealle vuorten keskelle.
• Kivijäätiköt: Tämä jäätikkötyyppi koostuu kiven ja jään sekoituksesta, mikä antaa niille ruskeanharmaan ulkonäön. Koostumuksensa vuoksi kivijäätikkö myös liikkuu hitaammin ja muodostaa ikään kuin kielekkeen liukuessaan alas vuorenrinnettä.
• Laaksojäätiköt: Nämä jäätiköt olivat aikoinaan jokia. Ne seurailevat laaksojen muotoja, joskus useiden kilometrien matkalta.
• Jäätikkökielekkeet: nämä jokea muistuttavat, hitaasti liikkuvat jäätiköt saavat alkunsa lakijäätiköstä.
• Jäätikköjärvet: nämä järvet muodostuvat, kun jäätikön vesi kerääntyy maaston painanteisiin.
• Jäätikköjoet: Islannin jäätikköjoet muodostuvat sulaneesta jäätikköjäästä. Ne virtaavat alaspäin, ja niiden veteen sekoittuu suuria määriä sedimenttiä.
• Laguunit: Jäätikkölaguuni on järvi, joka muodostuu painanteeseen jäätikön sulaessa ja vetäytyessä. Jäätikön jälkeensä jättämä kuoppa täyttyy sulavedellä ja usein myös jäävuorilla.
• Luolat tai jääluolat: Vesi tai ilma voi kaivertaa jäätikköön luolia. Ne ovat sisältä satumaisen sinisiä, ja luolan sisään jäänyt sulavesi voi myös luoda mielenkiintoisia jäämuodostelmia.

Suurin osa Islannin jäätiköistä sijaitsee maan eteläosassa. Eniten jäätiköitä, jäätikkökielekkeitä ja jäätikkölaguuneja on kaakossa valtavan kokoisen Vatnajökull-jäätikön ympäristössä.

Jos katsot Islannin karttaa, huomaat, että Hofsjökull, Langjökull ja osa Vatnajökullista sijaitsevat keskemmällä maata, kun taas Eyjafjallajökull ja Mýrdalsjokull (ja sen tunnettu jäätikkökieleke Sólheimajökull) sijaitsevat etelärannikolla. Drangajökull sijaitsee haastavamman matkan päässä Länsivuonojen erämaassa, ja Snæfellsjökull puolestaan Snæfellsnesin niemimaan läntisimmässä kohdassa.

Pohjois-Islannissa sijaitsevalla, viehättävällä Tröllaskagin niemimaalla kulkeva vuorijono kattaa noin 150 neliökilometriä. Sen huipuilla ja niiden välissä lepää peräti 150 pientä jäätikköä.

Islannin vaikuttavat, alati muuttuvat maisemat tarjoavat paljon muutakin kuin kaunista katseltavaa. Tulivuorten hyiset huiput, railot ja luolat kutsuvat myös ikimuistoisille seikkailuille, kuten jäätikkövaelluksille, moottorikelkka-ajeluille tai tutkimusretkille jääluoliin.

Islannissa on useita erityyppisiä jäätiköitä, joista kukin tarjoaa ainutlaatuisen kokemuksen.

Eeppisestä tutkimusretkestä haaveileville vaellus Vatnajökullin, Langjökullin ja Hofsjökullin jäätiköillä antaa mahdollisuuden kokea islantilaisen jäätikkömaiseman hämmästyttävä mittakaava omakohtaisesti. Jäätikkökielekkeet ovat kuitenkin useimmille helpommin saavutettavissa, ja ne tarjoavat jäätikköpatikoinnin lisäksi paljon muitakin aktiviteetteja, kuten jääluolaretkiä.

Kun ihmiset puhuvat Islannin "sinisestä jäätiköstä", he todennäköisesti tarkoittavat Vatnajökull-jäätikköä ja sen jääluolia. Jääluolien sisällä seinistä heijastuva valo saa lumoavan kristallinsinisen värin.

On tärkeä muistaa, että jäätikölle matkustaminen ja sen tutkiminen voi kestää useita tunteja. Pelkkä jäätikkö itsessään ei tee kohteesta "parasta", vaan elämykseen kuuluvat myös matka jäätikölle ja perillä odottavat kokemukset.

Alla on lista merkittävimmistä islantilaisista jäätikkökohteista. Klikkaa kortteja lukeaksesi lisää eri jäätiköistä!

Ensivierailu Islantiin vaatii hieman enemmän valmistautumista. Nähtävyyksien ja aktiviteettien lisäksi on hyvä selvittää etukäteen, mitä voit odottaa ja miten voit varmistaa mahdollisimman antoisan jäätikköelämyksen.

Islannin jäätiköiden miljoonavuotinen historia on lähes yhtä vaikuttava kuin niiden hyiset maisemat.  

Jäänalainen Islanti koostuu lähes kokonaan vulkaanisesta kivestä, jota alkoi kertyä mioseenikaudella 23–5 miljoonaa vuotta sitten.

Plioseenikaudella noin 5–2,6 miljoonaa vuotta sitten ilmaston viileneminen johti jäätiköiden muodostumiseen.

Sitä seuranneella jääkaudella (pleistoseenikaudella) noin 20 eri jäätiköitymisjaksoa jätti jälkeensä vuoristoisen, karun ja kylmän maiseman. Samalla muodostuivat nykyiset jäätiköt, kuten Vatnajökull, sekä maan laaksot, harjanteet ja vuonot.

Valitettavasti mikään maailman luonnonihmeistä ei ole säästynyt ihmiseltä, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat nähtävissä myös Islannissa.

Nousevat lämpötilat ja sulava jää aiheuttavat jäätiköiden vetäytymisen ja uusien, syvempien laguunien muodostumisen.

Esimerkiksi saaren kaakkoisosassa sijaitseva kuuluisa jäätikköjärvi Jökulsárlón muodostui jäätiköiden nopean sulamisen seurauksena. Laguuni ilmestyi noin vuonna 1935 ja on sittemmin kasvanut arviolta 25 neliökilometrin kokoiseksi ja noin 250 metrin syvyiseksi, mikä tekee siitä Islannin syvimmän järven.

Jäätiköiden nopea hupeneminen on hälyttävä merkki ilmastokriisistä. Jäätiköt ovat ratkaisevan tärkeitä maapallon ilmaston säätelyssä, sillä ne heijastavat auringon säteilyä ja auttavat viilentämään planeettaa. Jäätiköiden vetäytyminen voi siksi kiihdyttää ilmaston lämpenemisen vaikutuksia.

Vastuulliset matkanjärjestäjät (kuten kumppanimme Reykjavík Excursions) sekä tärkeiden kohteiden, kuten Vatnajökullin kansallispuiston, suojelu ja laajentaminen ovat keskeisessä roolissa jäätikkömaiseman säilyttämisessä ja ilmastonmuutostietoisuuden lisäämisessä matkailijoiden keskuudessa.